Huhheijaa, ekan kerran meni homma pönöttämiseks. Siamin Koivistonautolla oli hieman ongelmia aikataulutuksessa ja matkustaminen Krabista Ko Phanganille ei onnistunu kuten Ahvenanmaalla. Ihme kyllä oikeestaan eka kerta koko reissun aikana ku transportaatio kusee. Noo saapahan veisteltyä viimeset päivitykset tähän blogiin.

Kambodzan ihmemaasta suikkasin pari viikkoa sitten lahden yli muslimien joukkoon. Lentokentällä heti ekaks big mac ateria, autot ajo väärällä puolella tietä, emännille oli omat vaunut metroissa ja virvokkeiden hinta nous hulvattomasti. Tuntu jännältä mennä 2kk jälkeen kehitysmaista edes joillakin standardeilla sivityksen ääreen. Kuala Lumpuri oli hikinen, iso, sekava, mutta mukavan vehreä kaupunki. Kivasti sekasin muslimi, hindu, kiina ja modernia touhua. Kaupungin rakentajilla on tullu kiire (koko pitäjä on noussut about 100 vuodessa 0 -> 1,5milj.) ja on vähän sekava ku naisten käsilaukku. Keskimäärin oon pitäny itteäni ihan ok kartturina, mut KL:ssa suuntavaisto oli unilla. Eksyin niin pahasti, että rupes jo ahistamaan.

Se torni

Köyhänä opiskelijana pihistin penniä ja päätin kokeilla couch surfingia. Kyllä kannatti. Punkkasin tsekkiläisen k00darin isossa asunnossa. Toistaseks reissun paras sänky, isoimpia huoneita omalla vessalla ja mukavaa seuraa. Koko lysti ilmaseks. Toi konsepti on kyllä kova. Ilmasen majotuksen lisäksi pointti on just paikallinen tuntemus ja seura paskanjauhantaan, mikä toimii. Putro suosittelee. Muutenkin olin varmaan huono turisti. En tärvännyt koko omaisuutta ja ostin vaan yhden ylihintasen kahvin. KL kun on toinen tämän seudun kaupustelun mekka.
 

Niin monen turistin kohde Kuala Lumpurissa tai Singaporessa

KL:sta lensin Air Asian siivin (on muute helvetin hyvä lentoyhtiö näillä nurkilla) Balille. Balilla asusteli raksan tytöt Mirka ja Anne, joten ei tarvinnut alentua pelkkään aussi ja norski törppöjen seuraan. Mirjami ja Hanski asu kohtuu päheessä Villa Karismassa. Oma uima-allas, isot huoneet, skootterit, oma keittiö, pelit ja pensselit. Talossa asu yhteensä 9 suomalaista ahkeraa ja hyvä käytöksistä opiskelijaa. Koko porukka oli yhtä timanttia. Oli vähän ku ois vanhainkotiin menny. Päivärutiinit sisälsivät mm. seuraavia: aamulla puurot naamariin, päivällä tehdään jotain fiksua, jos jaksetaan, päivällisellä puhutaan suoliston ruoansulatusongelmista, täytellään ristisanoja, katsotaan viidakon tähtösiä, annetaan siivoojan siivota sotkut ja pihistellään (ruoka)rahoissa. Ehdottomasti koko reissun parhaita paikkoja ja hauskinta aikaa. Iso kiitos siitä Villa Karisman porukalle! Oli hienoa olla 2kk jälkeen suhaamisen ja hektisyyden jälkeen olla vaan paikallaan, olla tekemisissä samojen ihmisten kanssa vähän pidempään ja vaikka kokata ite. Jatkuva reissaaminen (etenkin itekseen) on pitkällä ajalla väsyttävää ja vie voimia. Kummasti sitä alkaa kaipaamaan pieniä asioita, mitkä kotona ovat itsestään selvyyksiä.
 

Jossakin päin balia

Jos joku ei vielä tiedä, niin Balilla vesi pyörii lavuaarissa väärinpäin, bensa on halpaa ku saippua ja Bali on aikamoine turistirysä. Kutan alue muistuttaa lähinnä Kanariansaaria ja välillä meinas oikeen tulla nak yamit ylös. Onneks siellä voi kuitenkin myös surffata. Surffaus oli Balin ruisleipä, pirun hauskaa hommaa. Paljon vaikeempaa se kuitenki on, miltä näyttää ja siinä palaa nopeesti. Ehdottomasti kyllä haluan kokeilla joskus uusiks. Toine saaren suosittu ekstriimi urheilulaji on skootterilla päristely. Skootteria ja Suzuki merkkistä koirankoppia on liikenteessä melkosesti ja risteyksissä on vähintäänkin mielenkiintoset väistämissäännöt. Eipähän nukahtanu tangolle.

Surffilautapönötys

Kävin kattoo myös jotain riisipeltoa. Balilta ei muuta raportoitavaa.

Balilta suuntasin purkat visusti piilotettuna Aasian esimerkkivaltioon Singaporeen. Balilta sain matkaseuraks tuurilla villan asukkeja ja Singaporessa oli valmiiks jo asumassa koulukaveri Hertta. Jo lentokentällä huomas, että hyperinflaatio iski. Ruoat ja etenkin juomat pompsahti. En muista, et koskaan oisin ~8 euroa bissepullon sisällöstä maksanu. Roskia näin kolmessa päivässä kaks, pilvenpiirtäjiä 15, syöpöttely ja juopottelu kielletty merkkejä satoja. Paras oli ostoskeskukseen sisälle tehty kanaali, missä rahapussit pullollaan olevat työnarkomaanit istuu veneessä ja gondolieeri sutii paattiin vauhtia. Kohtuu absurdia. Metro setti on taasen parasta, mitä oon eläessäni nähny. Tyhmä, sokea ja puimurin allejäänyt invalidikin osais liikkua pyörätuolilla yksin singaporessa. Tehokkuus on avainsana, kaikkialla on puhdasta ja hanavesi on juomakelposta. Little indiassa oli myös mahottoman hyvät intialaiset pöperöt. Jos paalua piisaa, varmaan mukava paikka viikonlopuks.

Tuttu näky Singaporessa

Nyt rupes sataa kaatamalla ja ahistaa. Thaimaan stoorit joskus tulevaisuudessa.